Facebook

Huvudtalare / Pääpuhujat/ Keynote-speakers:

Prof. Sarojini Nadar is the Desmond Tutu (SARChI) Research Chair holder in Religion and Social Justice at the University of the Western Cape. Professor Nadar’s research interests include e.g. various issues related to use of power and religion, feminism, sexuality, masculinity and HIV.

Prof. Kati Tervo-Niemelä is a professor in practical theology at the University of Eastern Finland. Her main research interests have been (1) the clergy career and ministry formation; the work orientation and well-being; (2) religion and the lifespan; (3) religious affiliation and disaffiliation, (4) the youth and religion, (5) religious rituals and (6) religion and the media.

Prof. Giulio Maspero is a professor of dogmatic theology at the Pontifical University of the Holy Cross in Rome. His research concerns especially the doctrine of the Trinity and Gregory of Nyssa.

 

Deltagaravgift / Osallistumismaksu / Conference fee:

25€ (medlemmar av samfunden/seurojen jäsenet/members of the associations)

40€ (icke-medlemmar/ei-jäsenet/non-members)

 

Call for Papers / Esitelmäkutsu

Vi välkomnar varmt förslag på presentationer för Forskningsdagarna i teologi och religion 2024! Skicka ditt presentationsförslag via denna länk senast den 15.1.2024. Vänligen föreslå din presentation till en av konferensens öppna sessioner. Sessionerna kommer att ordnas på plats i Åbo. Om du har särskilda omständigheter och vill delta online, vänligen kontakta konferensarrangörerna.

Konferenssin esitelmäkutsu on nyt avattu! Lähetä esitelmäehdotuksesi 15.1.2024 mennessä tämän linkin kautta (linkki). Ehdotathan esitelmää johonkin konferenssin avoimista työryhmistä. Esitelmät pidetään lähtökohtaisesti paikan päällä. Mikäli haluaisit kuitenkin erityisestä syystä osallistua etänä, olethan erikseen yhteydessä konferenssin järjestäjiin.

We warmly invite proposals for presentations for the Research Conference in Theology and Religion 2024! The deadline for proposals is January 15th 2024. Kindly send your proposal via this link. Please propose your presentation to one of the open sessions of the conference. The sessions will be organized on site in Turku. However, if you have special circumstances and would like to participate online, please contact the conference organizers.

 

Öppna sessioner / Avoimet työryhmät / Open sessions

 

1 Uskonto, katsomus ja kasvatus – traditio ja muutos / Religion, worldviews and education – traditions and transitions

Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseura kutsuu työryhmään esitelmiä, jotka tarkastelevat uskontoon, katsomukseen ja kasvatukseen liittyviä kysymyksiä eri näkökulmista. Erityisen tervetulleita ovat esitelmät, jotka käsittelevät katsomuskasvatukseen liittyviä muutoksia ja mahdollisia jännitteitä tradition kanssa. Esitelmät voivat käsitellä kodin katsomuksellista kasvatusta, yhteiskunnan varhaiskasvatuksen katsomuskasvatusta, koulun uskonnonopetusta tai katsomuksellista moninaisuutta erilaisissa kasvatusympäristöissä. Työryhmään sopivat myös esitelmät, jotka käsittelevät kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen tekemää kasvatus- ja nuorisotyötä ja sen kehitystä ja nykyisiä haasteita. Lisäksi työryhmään sopivat esitelmät, jotka käsittelevät yksilön katsomuksellista kehitystä tai ammatillista kehitystä katsomuksellisten kysymysten suhteen.

Esitelmien kieli voi olla suomi, ruotsi tai englanti. / Föredrag kan hållas på finska, svenka eller engelska / Language of the presentations can be Finnish, Swedish or English.

Työryhmän esitelmien pohjalta on tarkoitus koostaa tieteellinen julkaisu.

Työryhmän järjestää Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseura. Vastuuhenkilöinä ovat:

Jouko Porkka, Diakonia-ammattikorkeakoulu, jouko.porkka@diak.fi (työryhmän yhteyshenkilö)

Kati Tervo-Niemelä, Itä-Suomen yliopisto, kati.tervo-niemela@uef.fi

Anuleena Kimanen, Turun yliopisto, anuleena.kimanen@utu.fi

Minna Valtonen, Diakonia-ammattikorkeakoulu, minna.valtonen@diak.fi

 

2 Institutum Judaicum Aboense Session: Jewish Studies in Finland Today

This session focuses on the present day research in Jewish studies – other than the research on antisemitism – in Finland (N.B. the exclusion of the research on antisemitism is only pragmatic; there will be a special conference session dedicated to this topic). Within the frame of this session, the definition Jewish studies is understood in the broadest interdisciplinary sense and should not be restricted merely to studies taking place in the departments of Theology or Study of Religion. It is desirable that in this forum the breadth of the academic study of Judaism becomes visible, and topics ranging from antiquity to present day as well as from textual studies to aspects of lived religion, and anything in between, are welcome. Institutum Judaicum Aboense is an institute for Jewish Studies at Åbo Akademi University.

Session leaders:

Pekka Lindqvist, Åbo Akademi University/Institutum Judaicum Aboense, pekka.lindqvist@abo.fi

Riikka Tuori, University of Helsinki

Language: English

 

3 Diakonian tutkimus tänään

Diakonian tutkimuksen seura (DTS) kutsuu työryhmään esitelmiä tekeillä olevista tai hiljattain valmistuneista diakoniaa käsittelevistä tutkimuksista. Tutkimukset voivat tarkastella diakoniaa historian, tämän päivän tai tulevaisuuden näkökulmasta ja keskittyä joko Suomen evl.lut kirkon diakoniatyöhön tai muuhun diakoniaan liittyvään aihepiiriin (mm. ihmisarvo, oikeudenmukaisuus, osallisuus, kestävä diakonia, huono-osaisuus, työttömyys, köyhyys jne.). Esiteltävän tutkimuksen tieteenala voi olla teologian lisäksi myös esim. yhteiskuntatieteissä, terveystieteissä tai hallintotieteissä. Työryhmän järjestää Diakonian tutkimuksen seura ja sen 20-vuotisjuhlaansa viettävä Diakonian tutkimus -aikakauskirja.

Toivotamme tervetulleiksi niin suomen-, ruotsin- kuin englanninkieliset esitelmät. We welcome papers in Finnish, Swedish and English. Vi välkomnar presentationer på finska, svenska och engelska.

Työryhmän vetäjät:

Anna Sofia Salonen, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, anna.salonen@uef.fi

Jonna Ojalammi, Tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, jonna.ojalammi@uef.fi

Titi Gävert, asiantuntija, väitöstutkija, Helsingin yliopisto / Kirkkohallitus. titi.gavert@evl.fi

 

4 Uskonto, tila, tunne / Religion, space, emotion

Työryhmä käsittelee uskonnon, tilan ja tunteiden risteymiä. Tilat ovat faktisesti ja mentaalisesti elettyjä ja niiden merkitykset neuvoteltuja. Ihmisen ja ihmisyhteisöjen tilallisuus alleviivaa ihmisen eksistenssin, ja myös uskonnon, kehollisuutta. Uskonnolliset tilat ovat monenlaisten tunteiden ympäristöjä ja symboleja niissä vierailevien ja toimivien ihmisten ja yhteisöjen näkökulmasta. Ne ovat tunteita herättäviä merkkejä myös monille ulkopuolisille ihmisille. Uskonnollisiin tiloihin liittyy aina tunteita ja valtakysymyksiä esimerkiksi osana kaupunkirakennetta ja kaupunkien katsomuksellista moninaisuutta. Myös näennäisen sekulaarit tilat voivat saada uskonnollisia merkityksiä ja toimia uskontoon liittyvien tunteiden ja kokemusten konteksteina. Tilat myös voivat konkretisoida abstrakteja ja vaikeasti sanoitettavia uskonnollisia näkemyksiä ja tunteita. Sekä tilan käsitettä että tunteita on uskonnontutkimuksen kentillä tutkittu verrattain vähän huolimatta niiden keskeisyydestä esimerkiksi yhteiskuntatieteissä, ja vielä vähemmän niitä on tutkittu yhdessä suhteessa uskontoon. Tässä työryhmässä käsitellään uskontoon, tilaan ja tunteisiin eri tavoin liittyviä teemoja. Työryhmään ovat tervetulleita paitsi kaikki kolme käsitettä yhdistävät esitelmät myös uskontoon ja tunteisiin tai uskontoon ja tilaan liittyvät esitelmät. Esitelmät voivat olla teoreettisia, erilaisiin empiirisiin aineistoihin perustuvia tai esimerkiksi uskonnon, tilan ja tunteiden tutkimuksen menetelmiin keskittyviä.

This session focuses on the points of contact between religion, space and emotions. Spaces are factually as well as mentally lived, contested, and their meanings negotiated, and these negotiations intertwine with emotions. The spatiality of humans and human communities underscores the embodied nature of human existance. Religious spaces are contexts and symbols of mixed emotions from the viewpoint of people and communities who visit them and use them, as well as for people further apart. They are also contexts and symbols of emotions and questions of power, for example, as parts of cities and their religious diversity. Also, seemingly secular spaces can gain religious meanings and act as contexts for religious emotions and experiences. Spaces can also make abstract religious views and emotions tangible. Both space and emotions have been researched relatively little in the fields of theology and religious studies despite their centrality in, for example, social sciences. And they have been researched even less together in relation to religion. This session focuses on themes, which relate to religion, space, and emotion in different ways. Papers combining all three themes are welcome as are papers which focus on religion and emotions or religion and space. Papers can be theoretical or based on different empirical data or, for example, focus on methods of researching religion, space, and emotions.

Työryhmän vetäjät/session leaders:

Anne Birgitta Pessi, Helsingin yliopisto, anne.b.pessi@helsinki.fi,

Henrietta Grönlund, Helsingin yliopisto

Kielet/språk/languages: suomi, svenska, English.

 

5 Ortodoksinen perinne eletyn uskonnollisuuden kontekstissa

Työpajassa keskitytään yksilöiden ja instituutioiden suhteeseen ortodoksiseen traditioon nykyajassa: miten ja miksi traditiota noudatetaan ja tulkitaan, millaisia merkityksiä sille annetaan sekä millaisia muutoksia ja murroksia havaitaan traditiossa ja siihen liittymisessä. Työpajan kehyksenä toimii eletty uskonto sekulaarissa yhteiskunnassa.

Työpaja on avoin esitelmäehdotuksille, joissa käsitellään ortodoksisen perinteen ilmauksia elettynä uskontona ja käytäntönä sekä nykyajassa yksilöiden ja yhteisöjen (kuten ortodoksinen kirkko) piirissä havaittavia pyrkimyksiä luonnehtia, määritellä ja normittaa ortodoksista traditiota.

Työryhmän vetäjät:

Pekka Metso, Itä-Suomen yliopisto, pekka.metso@uef.fi (työryhmän yhteyshenkilö),

yliopisto-opettaja Teemu Toivonen, Itä-Suomen yliopisto, teemu.toivonen@uef.fi
väitöskirjatutkija Sami Fyrqvist, Itä-Suomen yliopisto, samifyrqvist@gmail.com

Kielet/språk/languages: suomi, svenska, English.

 

6 Kriisi – yhdessä toimimisen etiikan näkökulmia / Crisis – Perspectives on the Ethics of Working and Acting Together

Sessioon toivotaan esitelmiä, jotka eri näkökulmista käsittelevät kriisiä, sen uhkaa tai mahdollisuutta kristillisissä kirkoissa, järjestöissä tai niiden teologiassa. Kirkot ja kirkolliset järjestöt voivat olla toimijoita erilaisissa yhteiskunnallisissa ja globaaleissa kriiseissä. Lisäksi niitä itseään voi kohdata kriisi. Miten kirkot ja järjestöt näissä tilanteissa toimivat ja miten ne käsittelevät kriisiä omaan itseymmärrykseensä liittyen? Esitelmät voivat liittyä esimerkiksi kriisin käsitteeseen, eettisiin kysymyksiin, organisatorisiin muutoksiin tai kriisistä selviämiseen.

Presentations that deal with the crisis, its threat or possibility in Christian churches, organizations or their theology from different perspectives are most welcome for this session. Churches and church organizations can be actors in various social and global crises. In addition, they themselves may face a crisis. How do churches and organizations work in these situations and how do they handle the crisis in relation to their own self-understanding? Presentations can be related to, for example, the concept of crisis, ethical issues, organizational changes or coping with a crisis.

Työryhmän vetäjät/session leaders:

Helsingin Yliopiston sosiaalietiikan väitöstutkijaryhmä:

Iiris Kivimäki, iiris.kivimaki@helsinki.fi

Vilppu Huomo, vilppu.huomo@helsinki.fi

Jaana Hallamaa

Kielet/språk/languages: suomi, svenska, English.

 

7 Katolista kirkkoa koskevat salaliittoteoriat murrosaikoina

Katolinen kirkko on historiansa aikana ollut monenlaisten salaliittoteorioiden kohteena. Suurimmaksi osaksi ne ovat kohdistuneet luonnollisiin tapahtumiin kuten paavien kuolemiin, paavinvaaleihin, kirkon poliittiseen vaikutusvaltaan, jesuiittojen tai muiden kirkon järjestöjen toimintaan, Vatikaanin pankkiin jne. Oma lukunsa ovat salaliittoteoriat, joissa selittävänä tekijänä on jonkinlainen yliluonnollinen elementti. Tässä työryhmässä tarkoituksena on keskittyä salaliittoteorioihin, jotka ovat syntyneet erilaisina kirkon murrosaikoina, kun kirkko on ollut muutoksen partaalla.

Sessio on osin avoin. Sessiossa on kolme varmistettua puhujaa. Mukaan mahtuu vielä kaksi. Varmistetut esitelmänpitäjät:
– Mikko Ketola: Vatikaanin toiseen kirkolliskokoukseen liittyvät salaliittoteoriat
– Jukka Raunu: Kardinaali Jorge Bergoglion toimet Argentiinan sotilasjuntan aikana ja siihen liittyvät konspiratiiviset syytökset
– Juha Ahosniemi: Transitio paavi Benedictus XVI:stä paavi Franciscukseen ja sen aiheuttamat salaliittoepäilyt

Työryhmän vetäjä: Mikko Ketola, Helsingin yliopisto, LAS, SKHS, mikko.ketola@helsinki.fi

Kieli: suomi

 

8 Länsimainen buddhalaisuus osana ylirajaisia virtauksia / Western Buddhism at the intersection of transnational currents

Perinteisissä klassillisen filologian, historiantutkimuksen ja uskontofenomenologian tutkimusotteissa korostuu buddhalaisuuden ymmärtäminen sen omista kielellisistä, kulttuurisista ja kokemuksellisista aineistoista ja lähtökohdista käsin. Buddhalaisuus on kuitenkin aina – ja korostuneesti 1800-luvulta lähtien lännessä – muovautunut osana moninaisia ylirajaisia virtauksia. Lukuisilla uskonnollisilla, poliittisilla, tieteellisillä, taiteellisilla ja ruohonjuuritason liikehdinnöillä on ollut osansa buddhalaisuuden opillisten tulkintojen ja harjoitusperinteiden muutosprosesseissa. Kutsumme sessioon puhujiksi tutkijoita, jotka tarkastelevat nykyaikaisen länsimaisen buddhalaisuuden syntyä ja kehitystä erilaisten ylirajaisten virtausten leikkauspisteessä. Nämä tutkimukset haastavat buddhalaisuuden perinteisiä tutkimuksellisia painotuksia ja asemoivat buddhalaisuuden tutkimusta osaksi ajankohtaisia tieteidenvälisiä keskustelunaiheita.

Traditional research approaches within classical philology, historical research, and religious phenomenology aim to understand Buddhism based on its own linguistic, cultural, and experiential reference points and data. However, Buddhism has always intersected with various transnational flows, especially since the 19th century in the West. These currents have shaped Buddhist doctrinal interpretations and practice traditions. The session invites contributions from researchers who examine the origin and development of modern Western Buddhism at the intersection of various transnational currents. These studies challenge traditional research emphases within Buddhist studies and position the study of Buddhism as part of current interdisciplinary topics of discussion.

Työryhmän vetäjät/session leaders:

Mitra Härkönen, teologinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, mitra.harkonen@helsinki.fi

Johannes Cairns, teologinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, johannes.cairns@helsinki.fi

Kielet/languages: suomi, English

 

9 Nikean vuoden 325 kirkolliskokouksen merkitys juutalais-kristillisille suhteille

Nikean kirkolliskokousta (325) pidetään yleisesti vedenjakajana prosessissa, joka johti kristinuskon ja juutalaisuuden eroon. Tämä liittyy niin kristologiseen sisältöön kuin pesäeron tekemiseen juutalaisiin tapoihin kuten pääsiäisen vieton tapaan. Vastakkainasettelu näiden traditioiden välillä edisti myös antijudaistista ja antisemitististä ajattelua. Erityisesti toisen maailmansodan jälkeen on uudelleen korostettu kristinuskon juutalaista taustaa ja käyty juutalais-kristillistä dialogia uudelta pohjalta. Vuoden 1965 Nostra Aetate-asiakirjalla on tässä ollut keskeinen rooli. Modernilla ajalla myös juutalaiskristillisyys vaikkapa messiaanisen juutalaisuuden muodossa on jossain määrin palannut takaisin, samoin kiinnostus juutalaisia juhlia ja niiden viettoa kohtaan kristittyjen parissa. Tässä avoimessa työryhmässä olisi tarkoitus analysoida nykytutkimuksen valossa Nikean kirkolliskokouksen päätösten merkitystä historiallisessa kontekstissaan ja teologisesti sekä konsiilin merkitystä tänään II MS:n jälkeen käydyn juutalais-kristillisen dialogin ja uuden tutkimuksen valossa.

Tämä on avoin sessio, jossa mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa on Suomen ev.-lut. kirkon kirkkohallituksen ja juutalaisuus-työryhmän asiantuntijajäseniä Åbo Akademista ja Helsingin yliopistosta sekä Helsingin juutalaisesta seurakunnasta.

Työryhmän vetäjä:  Tomi Karttunen TT, dosentti, Itä-Suomen yliopisto (systemaattinen teologia) ja Helsingin Yliopisto (dogmatiikka), tomi.karttunen@evl.fi

Kieli: suomi

 

10 Teologi och ekonomi/management / Theology and Economics/Management / Teologia ja taloustiede/johtaminen

Vilka ekonomiska aspekter måste kyrkosamfund anpassa sig till och hur skall detta teologiskt förstås? Här ingår frågor kring ledarskap, management, personalfrågor och professionalitet. Men också ämnen som organisationsetik och hållbar utveckling samt samfunds samhällsansvar. Vilka gemensamma utvecklingslinjer finns i skärningsfältet ekonomi och teologi i historia, nutid och framtid? Studier kan utgå från såväl praktiska som teoretiska perspektiv. Välkomna är även olika tillämpningar av ekonomiska/managementteorier på en teologisk kontext. Även frågor kring kyrkoekonomi, finansiering och värdeskapande i församlingar, kyrkor och teologi.

What economic aspects do churches have to adapt to and how should this be understood theologically? This includes issues relating to leadership, management, human resources, and professionalism. But also, topics such as organizational ethics and sustainable development, as well as the social responsibility of an organization. What common lines of development exist in the intersection of economics and theology in history, present and future? Studies can be based on both practical and theoretical perspectives. Also welcome are different applications of economic/management theories in a theological context. Also questions about church finances, investments and value creation in parishes, churches and theology.

Mihin taloudellisiin näkökohtiin kirkkojen on sopeuduttava ja miten tämä tulisi ymmärtää teologisesti? Tämä sisältää johtajuuteen, johtamiseen, henkilöstöresursseihin ja ammattitaitoon liittyvät kysymykset, mutta myös aiheet liittyen organisaation etiikkaan, kestävään kehitykseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Mitä yhteisiä kehityssuuntia löytyy taloustieteen ja teologian risteyksestä menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa? Esitelmät voivat perustua sekä käytännön että teoreettisiin näkökulmiin. Tervetulleita ovat myös taloustieteiden- ja johtamisteorioiden erilaiset sovellukset teologisessa kontekstissa sekä kysymykset kirkollistaloudesta, rahoituksesta ja arvonmuodostuksesta seurakunnissa, kirkoissa ja teologiassa.

Työryhmän vetäjä/sessionsledare/session leader:

Lise-Lotte Hellöre, Åbo Akademi University, lhellore@abo.fi

Kielet/språk/languages: suomi, svenska, English.

 

11 Religious Heritage and Change

The session aims to address religious heritage in times of change. We want to explore themes and cases where religion and cultural heritage are (or have been) challenged or even demolished, reinterpreted, or even strengthened due to changing realities such as social, economic, technological, and environmental ones. We see the concept of religious heritage in a broad sense, including tangible and intangible heritage, such as buildings, objects or traditions used by living religious communities, or which have lost their religious meaning. Presentations dealing with religious heritage and transformation in the past, present, and possible future are welcome.

Session leaders:

Kim Groop, Åbo Akademi University, kim.groop@abo.fi

Jakob Dahlbacka, Åbo Akademi University, jakob.dahlbacka@abo.fi

Language: English

 

12 Kirjeet ja uskonnollinen identiteetti: Historiallisia jatkuvuuksia ja muutoksia

Kirjeiden kirjoitus lienee ilmiönä yhtä vanha kuin kirjoitustaito. Kirjeillä on kautta aikojen paitsi välitetty informaatiota myös rakennettu yksilöiden ja ryhmien identiteettiä. Lisäksi niillä on ollut tärkeä rooli verkostojen luomisessa ja ylläpitämisessä. Työryhmämme tarkastelee kirjeiden ja kirjeenkirjoituksen historiallisia jatkumoita ja muutoksia fokusoiden erityisesti uskonnollisten identiteettien ilmentämiseen ja rakentamiseen. Pyydämme tähän työryhmään esitelmäehdotuksia, jotka voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja suhteessa työryhmän aiheeseen:
* eri kirjelajit/tyypit ja kirjeiden konventiot
* yksityiset, julkiset ja fiktiiviset kirjeet
* kirje uskonnollisen opetuksen ja kasvatuksen välineenä
* kirjeiden tunneilmaisu
* sukupuoli ja kirjeet
* kirjeet vallan ja johtajuuden välineinä
* uskonnolliset verkostot ja ryhmät kirjeiden käyttäjinä ja levittäjinä

Toivotamme tervetulleeksi myös yllä mainittuja teemoja täydentävät esitelmäehdotukset. Esitelmät voivat käsitellä mitä tahansa uskonnollista perinnettä tai aikakautta. Työryhmässä on tilaa vielä 1-2 puhujalle eli se on osittain avoin. Varmistetut puhujat ovat:

– Nina Nikki: Apokalyptiikkaa kirjeitse: 1. ja 2. Tessalonikalaiskirje lopunajan odotuksen kiihdyttäjinä ja hidastajina
– Sini Mikkola: Tosikristittyä rakentamassa: Uskonnollisen identiteetin ilmentämisen keinoja reformaatioajan saksalaisissa kirjeissä
– Päivi Räisänen-Schröder: Vainottujen kirjeet: Varhaiskristilliset esikuvat, tunteet ja ryhmäidentiteetin konstruktiot kristillisten vähemmistöjen kirjeissä reformaatioajan Saksassa

Työryhmän vetäjä:

Päivi Räisänen-Schröder, Helsingin Yilopisto/kirkkohistoria, paivi.raisanen-schroder@helsinki.fi

Kielet: suomi ja tarvittaessa englanti

 

13 Ihmistieteiden ja luonnontieteiden kohtaamisia uskonnontutkimuksessa

Uskonnontutkimuksen ja teologian tarkastelun kohteena ovat ihmisen tuottamat, merkityksiä sisältävät kulttuuriesineet ja ideat, kuten pyhät tekstit, dogmit, uskonnolliset yhteisöt ja rituaalit. Uskonnontutkija pyrkii pääasiassa ymmärtämään tutkimuskohdettaan. Luonnontieteet puolestaan selittävät asioita kausaalisesti, luovat ennustuksia ja etsivät yleisiä lainalaisuuksia. Luonnontieteet hyödyntävät määrällisiä, toistettavia ja empiirisiä menetelmiä kun taas humanistiset tieteet lähestyvät aihettaan useimmiten laadullisesti.

Luonnontieteiden ja ihmistieteiden kohtaamisia on värittänyt puhe ”kuilun” erottamasta ”kahdesta kulttuurista”, joiden välistä rajankäyntiä on kutsuttu jopa ”tiedesodiksi”. Kiivaita puheenvuoroja on käytetty siitä, voidaanko inhimillisen kulttuurin ilmiöitä selittää biologiasta käsin. Leimasanoja ovat olleet konstruktionismi ja reduktionismi. Toisaalta viime vuosina on näkynyt myös dialogisempia kohtaamisia, joissa eri tieteiden edustajat ovat etsineet tapoja hyödyntää toistensa vahvuuksia.

Uskonnontutkimus on ollut debateissa paitsi taistelukenttänä ja osapuolena, myös sillanrakentajana. Esimerkiksi kognitiivinen uskontotiede ja kulttuurievoluutioteoriat ovat yhdistäneet luonnon- ja ihmistieteellisiä teorioita, menetelmiä ja kysymyksenasetteluita. Tässä työryhmässä pohdimme, millä tavoin luonnontieteet ovat tai voivat olla läsnä uskonnontutkimuksessa. Mitä mahdollisuuksia, haasteita tai yllätyksiä ne tuovat mukanaan? Esitelmät voivat olla teoreettisempia tai esitellä valmistuneita tai suunnitteluvaiheessa olevia tapaustutkimuksia. Sopivia aihepiirejä ovat esimerkiksi:
-Kognitiivisen ja/tai kulttuurievolutiivisen näkökulman hyödyntäminen jonkin uskonnollisen ilmiön tarkastelussa
-Tietokoneavusteisten menetelmien mahdollisuudet ja rajoitukset uskonnontutkimuksessa
-Moderneja ihmisiä tutkimalla tuotettujen teorioiden hyödyntäminen uskonnon historiallisessa tutkimuksessa
-Menetelmälliset kokeilut

Mukaan mahtuu 2-3 esitelmää jo varmistuneiden esitelmöitsijöiden lisäksi:

– Nina Nikki: Kristinuskon leviämisen tutkimus monitieteellisenä projektina
– Harri Söderholm: Eksegetiikassa kaikki käy järkeen, erityisesti (kulttuuri)evoluution valossa
– Pasi Hyytiäinen: Luonnontieteelliset menetelmät ja Raamatun tekstikriittinen tutkimus

Työryhmän vetäjät:

Nina Nikki, Helsingin Yliopisto, nina.nikki@helsinki.fi

Pasi Hyytiäinen, Helsingin Yliopisto, pasi.hyytiainen@helsinki.fi,

Harri Söderholm, Helsingin Yliopisto, harri.soderholm@helsinki.fi

Kieli: suomi

 

14 Pyhiinvaellus: katkoksia ja jatkumoita myöhäisantiikista 2000-luvulle

Pyhiinvaellus kuului keskiajalla kiinteästi ihmisten ajatusmaailmaan ja käytänteisiin. Luterilaisessa Suomessa siitä tuli reformaation jälkeen vähitellen kuitenkin varsin marginaalinen ilmiö. 2000-luvulle tultaessa tilanne kuitenkin alkoi jälleen muuttua ja kiinnostus pyhiinvaellusta kohtaan kasvaa. Tällä hetkellä pyhiinvaelluksen voidaan katsoa elävän renessanssia, minkä vuoksi on syytä tutkia pyhiinvaelluksen muuttuvia merkityksiä.

Sessioon ovat tervetulleita sekä historiallista että nykypyhiinvaellusta käsittelevät esitelmät. Mahdollisia kysymyksiä ovat esimerkiksi: miksi vaeltajat ovat lähteneet liikkeelle, mistä ja mihin he liikkuvat, miksi juuri siellä, ja millaisena liikkeenä tai liikkeinä he pyhiinvaellusta pitävät? Mitä pyhiinvaellus merkitsee: onko se hengellinen tai henkinen kokemus, vai ensisijaisesti liikuntaa? Mikä on alkukirkon ja keskiajan katolisen perinteen merkitys luterilaisessa ja/tai sekularisoituneessa yhteiskunnassa.

Session järjestää Turun ja sen ympäristön pyhiinvaellukseen keskittyvä hanke (2023-24) Pyhiinvaellus liikkeessä: Pyhiin vaeltamisen motiivit ja merkitykset Turussa keskiajalla ja nykyään, mutta avoimeen sessioon ovat tervetulleita kaikki pyhiinvaelluksen merkityksiä ja kokemusta käsittelevät esimerkit ilman alueellisia tai ajallisia rajauksia.

Esityksen voi pitää suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, mutta keskustelu käydään suomeksi./ En presentation kan ges på finska, svenska eller engelska, men diskussionen hålls på finska./ A presentation can be given in Finnish, Swedish or English, but the discussion will be held in Finnish.

Työryhmän vetäjä:

Minna Opas, Turun yliopisto, Centre for the Study of Christian Culture,  miirop@utu.fi

 

15 Religion and politics

Politics usually refers to parliamentary setting, where the primary legislative and budgetary power is wielded in a national or international context. More broadly, politics concern collective decisions and the negotiations of various interests. While European politics are secularized, religion remains in many critical political debates from Islamic veils to abortion rights and from ecclesiastical law to immigration and management of religious diversity. Some voters still base their decisions partly on religious values or questions, and certain parties frequently utilize Christian symbols or ways of speaking.

This panel invites papers addressing themes related to politics in Europe as well as beyond. The core concepts (religion, politics, and Europe) are understood broadly, and we are happy to receive submissions from various perspectives. The presentations can be empirical, theoretical, or methodological in nature. Example topics include but are not limited to: religion and party politics, religion and political activism, methodological questions in the study of religions and politics, political influence of religious actors, and political governance of religious diversity.

Työryhmän vetäjät/Session leaders:

Jere Kyyrö, Helsingin yliopisto, Suomen Uskontotieteellinen Seura, jjkyyr@utu.fi
Talvikki Ahonen, Helsingin yliopisto, talvikki.ahonen@helsinki.fi

Kielet/languages: suomi, English

 

16 Traditio ja teknologinen kehitys / Tradition and Technological Development

Uudet teknologiat muuttavat yhteiskuntia, yhteisöjä sekä uskonnollisia perinteitä. Teollistumista, informaatioteknologiaa, digitalisaatiota, tekoälyteknologioita ja vihreää siirtymää on tavattu kehystää lupauksilla uusista eduista ja valoisista tulevaisuusnäkymistä. Traditiot näyttävät tulevaisuuspuheessa tyypillisesti vanhanaikaisilta, jämähtäneiltä ja implisiittisesti vähemmän arvokkailta kuin se, mitä parhaillaan pyritään saamaan käyttöön organisaatioissa. Teknologisten innovaatioiden hyväksyminen ja käyttäminen muokkaavat kuitenkin myös traditioita ja luovat uusia perinteitä. Uuden teknologian omaksumisen myötä joudutaan myös luopumaan joistakin aiemmin tärkeistä traditioista ja mahdollisista tulevaisuuksista.

Perustellaanko uusien sovellusten hyväksyttävyys tai hylkääminen tukeutumalla traditioon vai annetaanko teknologialle perinteeseen pohjautuva merkitys? Miten uskomukset yhteiskunnasta, yliluonnollisesta ja ihmisestä ja hänen paikastaan maailmassa ohjaavat teknologisia ratkaisuja eri puolilla maailmaa?  Voisivatko uskonnollisen vakaumuksen perusteella jostakin teknologiasta tai traditiosta luopuneet antaa jonkin merkittävän panoksen keskusteluun yhteiskunnallisiin muutoksiin varautumisesta ja sopeutumisesta?

Millä tavoin traditio on voimavara teknologisen ja ekologisen muutoksen keskellä? Mistä on luovuttava, kun uusi teknologia muuttaa maailmaa ja todellisuutta? Miten ihmiskäsitykset ohjaavat teknologista kehitystä vai muuttaako teknologioiden arkipäiväistyminen käsitystämme ihmisestä?

Työryhmään kutsutaan aihepiiriin sopivia esitelmiä. Lähetä ehdotus teoreettisesta, empiirisestä, historiallisesta tai nykyaikaa kuvaavasta tutkimuspaperista tai puheenvuorosta.

Työryhmään jo ehdotetut esitykset:

• Raine Haikarainen: Ihmiskäsitykset matkustajakoneiden suunnitteluerojen selittäjänä
• Taina Kalliokoski: Lupaus ja luopuminen tulevasta: vertailussa uskonnollinen ja teknologinen asketismi sekä uskonnolliset tulevaisuuskuvat ja teknofuturismi
• Jaana Hallamaa: Tekoälysuunnittelumallien todellisuuskäsitys kristillisen tradition valossa
• Eero Lumme: Itsemyötätunto tekoälyn aikakaudella 

Technological changes transform not only societies and communities but also religious traditions. For example, industrialization, information technology, digitalization, artificial intelligence and green energy transition are often framed in terms of future benefits and prospects. Traditions are typically seen as outdated, stale and implicitly less valuable than the new technologies. However, the adoption and use of technological innovations transform traditions and create new practices. They may replace some previously important traditions and make it necessary to abandon some possible futures.

Do traditions play a role in accepting or rejecting technological applications, or do people use traditions to make technologies meaningful? How do moral conceptions and religious beliefs guide the design of technological solutions in different parts of the world? Can those who have abandoned a technology or a tradition on religious grounds have something to offer in terms of anticipating social change and adapting to it? What kind of assets have religious or cultural traditions been in terms of technological change? What do we have to abandon or give up when new technologies change the world and our reality? Do new technologies change our understanding of what humanity is?

Please suggest a theoretical, empirical, historical or contemporary research paper or presentation. We have already planned to accept the following presentations:

• The concept of a human being as an explanation for design differences in passenger aircraft (Raine Haikarainen)
• The Promise and Renunciation of the Future: Comparing Religious and Technological Asceticism and Religious Future Visions and Technofuturism (Taina Kalliokoski)
• Conception of reality in AI design models in the light of the Christian tradition (Jaana Hallamaa)
• Self-compassion in the Age of AI (Eero Lumme)

Työryhmän vetäjä/Session leader:

TT, sosiaalietiikan tutkijatohtori/ DTh, postdoc researcher of social ethics Taina Kalliokoski, Teologinen tiedekunta, Helsingin yliopisto/ Faculty of Theology, University of Helsinki, taina.kalliokoski@helsinki.fi

Kielet/Languages: Suomi, English

 

17 Seeing, Hearing, Feeling: Sensory Approaches in the Study of Religion

Whereas expressions and representations of identities, experiences, and worldviews have become increasingly varied, we find it timely to reflect on the methodological toolkits we use to identify them, document them, and make sense of them.

Our panel invites presentations that reflect and elaborate on the uses of sensory or sense-related methodologies and research materials in the study of religion. We are interested in the variety and possibilities of visual, auditive, kinesthetic, affective and spatial methods of gathering and soliciting data with artistic-aesthetic and imagination-inducing toolkits. We are equally keen on discussing how to work purposefully with sensory materials, how to make them communicate with us in productive ways.

The place and function of sensory research materials and methodologies differs from study to study. How do sense-based approaches relate to theoretical frameworks and ethical issues? As organizers of this panel, our current research interests draw upon the visual ethnography and sociology of religion. We explore the use of images in dialogic and participatory ways as a point of departure in our own research process.

Työryhmän vetäjät/Session leaders:

Terhi Utriainen, Helsingin yliopisto, Suomen uskontotieteellinen seura, terhi.utriainen@helsinki.fi

Oscar Ortiz-Nieminen

Kielet/Languages: suomi, English

 

18 Hengellisen musiikin eilinen ja huominen

Koko kristillisen kirkon historian ajan musiikki on kytkeytynyt liturgiaan, missä yhteydessä sitä on eri kirkkokunnissa myös tarkoin säännelty ja ohjeistettu. Samaan aikaan tämän virallisen perinteen rinnalla kansanhengellisyys on aina saanut myös musiikillisia muotoja, tunnustuskunnasta riippumatta. Suomalaisia esimerkkejä tästä ovat mm. karjalaiset itkuvirret ja luterilaisten herätysliikkeiden lauluperinne.

Tänä päivänä kirkkojen jäsenmäärät laskevat ja suomalaisten kiinnostus jumalanpalveluksia kohtaan vähenee. Tilanne haastaa myös kirkot ja niiden toimijat miettimään musiikin tulevaisuutta. Millainen musiikki puhuttelee tämän päivän ja huomisen ihmistä? Missä määrin liturgista musiikkia on edelleen syytä ohjeistaa virallisesti?

Tässä työryhmässä perehdytään eri kirkkokuntien auktorisoituun liturgiseen musiikkiin ja niiden piirissä harjoitettuun vapaaseen hengelliseen musiikkiin ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Pyydettyjä esitelmiä on tulossa luterilaisilta ja ortodokseilta, mutta myös muita tunnustuskuntia käsitteleviä esitelmäehdotuksia otetaan ilolla vastaan.

Työryhmä on avoin esitelmäehdotuksille, mutta sisältää myös pyydettyjä esitelmiä. Koska työryhmä liittyy keskeisesti keskiviikkoillan konserttiin, olemme pyytäneet esitelmiä juuri konsertin ohjelmistoon liittyvistä aiheista seuraavilta henkilöiltä: MuT Hilkka-Liisa Vuori (gregoriaaninen kirkkolaulu), väitöskirjatutkija Riikka Patrikainen (laulu ja kuolinrituaalit), MuT Sinikka Kontio (luterilainen kansanveisuu) ja MuT Sirkku Rintamäki (virren tulevaisuus).

Työryhmän vetäjät:

Samuli Korkalainen, Taideyliopisto, samuli.korkalainen@uniarts.fi

Maria Takala-Roszczenko, Itä-Suomen yliopisto, maria.takala@uef.fi
Hymnologian ja liturgiikan seura/International Society for Orthodox Church Music

Kieli: suomi

 

19 On the flowing field: Researcher positionality, religion and ethnography

What kind of (self)awareness does an ethnographer need for examining their own positionality when studying religion and religious communities? How does it impact the research? Once stepped on the field, tradition and change are constantly re-negotiated, and the position of the researcher does not solely rely on researcher’s own reflexivity. It is both taken and given.

To break the dichotomies, such as insider/outsider and emic/etic, religious studies scholar Kim Knott (2010) suggests that research positionality is more about moving on a scale than confirming a fixed position. Informed by intersectionality (Crenshaw 1989), the researcher aims at a delicate balance between distance and proximity in relation to the participants, the field, and the subject of the research itself. The following papers offer empirical considerations on how to think of researcher positionality when studying religion and religious groups in different ethnographic fields: local urban spaces, socio-religious movements, minority and majority settings and across borders.

This is a half-open session, and the organizing group welcomes other papers. Language of the session is English. List of confirmed presenters and their topics :

– Riina Sinisalo & Rosa Huotari: Urban ethnography and religion: Who has the power?
– Emine Neval: Navigating Insider Status: Exploring the Facilitators and Challenges of Ethnographic Research Within My Own Community
– Sumeera Hassan: Conducting ethnography under suspicion matters of trust in majority-minority dynamics

Session leaders:

Riina Sinisalo, University of Helsinki, riina.sinisalo@helsinki.fi (contact person)

Rosa Huotari, University of Helsinki

Emine Neval, University of Helsinki

Sumeera Hassan, University of Helsinki

 

20 Seven keys in understanding lived religion

Since the launch of Meredith McGuire’s book Lived religion in 2008, there has been an explosion in the study of lived religion. How do we study the religion of ordinary people in everyday life? Nancy T Ammerman introduces seven key dimensions of lived religious practice in her book Studying lived religion (2021). These are a connection to spiritual realities, embodiment, materiality, emotions, aesthetics, morality and narrative. Let’s discuss how we can explore the lived religion of ordinary people through these key dimensions!

Session leaders:

Björn Vikström, Åbo Akademi University, bjorn.vikstrom@abo.fi

Tomas Ray, Åbo Akademi University, tomas.r.ray@abo.fi

Language: English

 

21 Poetry and ritual

Religious rituals have always employed a wide variety of poetry as a powerful means of deepening participants’ experiential and spiritual engagement. Our session seeks to understand religious poetry not merely as historical and literary texts but as a central component of evoking spiritual experiences in ritual settings. We invite participants to explore how ritual usage should shape our approach to religious poetry in liturgical, paraliturgical, meditative, or ecstatic milieus.

We ask: how to move beyond analyzing poetry as a written text? How to access the changing meanings of poetry among individuals and communities even when these texts have remained unchanged over centuries? How interconnections of ritual and poetry affect the lived experience of an individual? How does this kind of approach transform academic research itself, and the ways research may shape ritual contexts?

Session leaders:

Riikka Tuori, University of Helsinki, riikka.tuori@helsinki.fi

Mikko Autere, University of Helsinki, mikko.j.autere@helsinki.fi

Language: English

 

22 Ihmiskäsitykset ja niiden muutokset teologiassa ja uskonnontutkimuksessa

Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran järjestämän session tarkoituksena on tarkastella ihmiskäsityksiä ja niiden muutoksia teologiassa ja uskonnontutkimuksessa. Myös filosofian näkökulmat kuuluvat tähän aihepiiriin. Esitelmien aiheet voivat olla historiallisia tai ne voivat käsitellä ajankohtaisia teemoja. Ihmiskäsityksillä tarkoitetaan uskonnollisia, teologisia tai filosofisia näkemyksiä ihmisen perustavista ominaisuuksista: mitä ihmiset pohjimmiltaan ovat, miten ihmiset eroavat eläimistä ja muista olioista sekä miten ihmisen arvosta ajatellaan suhteessa muiden olioiden arvoon. Kysymys ihmisen ominaispiirteistä on ollut läsnä filosofiassa sen alusta alkaen ja teologia on sen historian aikana suurelta osin ollut myös oppia ihmisestä. Filosofinen ja teologinen antropologia on usein erotettu empiiristen tieteenalojen ihmistutkimuksesta, ja yksi tärkeä kysymys koskee sitä, miten filosofisten ja teologisten oppien ja empiirisen tieteellisen tutkimuksen tuottaman tiedon välinen suhde voidaan ymmärtää. Muutamia esimerkkejä esitelmien mahdollisista teemoista:

– Miten ihmisen ja eläimen suhde on ymmärretty teologian ja filosofian historiassa? Kristillisessä teologiassa tähän kuuluu klassinen oppi ihmisestä Jumalan kuvana sekä esimerkiksi kysymykset (a) olevaisen hierarkiasta, (b) ihmisen sielusta ja sen rakenteesta, (c) ihmisen vapaudesta ja järjestä, (d) ihmisen hyvyydestä ja pahuudesta.

– Ihmisten ja eläinten elämän merkityksen ja arvoon liittyvät kysymykset eläinteologiassa ja eläinten oikeuksia koskevassa keskustelussa

– Ihmiskäsitykset ja sukupuolta ja seksuaalisuutta koskevat kysymykset

– Homo religiosus -idea nykyisen kognitiivisen ja evolutiivisen tutkimuksen valossa

– Ihminen koneena? Kone ihmisenä? Tekoäly ja ihmiskäsitykset.

– Individualistisen ihmiskäsityksen vaihtoehdot ja planeetan tulevaisuus

Työryhmän vetäjä:

Timo Koistinen, Helsingin yliopisto, timo.koistinen@helsinki.fi

Kieli: suomi

 

23 Sukupuolen ja seksuaalisuuden teologiaa

Työryhmän teemana on sukupuolen ja seksuaalisuuden teologiaan liittyvä ajattelu, sen kehitys, eri muodot ja uudet avaukset. Työryhmässä käsitellään sukupuolen ja seksuaalisuuden näkökulmista esitettyä kritiikkiä ja uudistusvaatimuksia eri uskontoperinteitä kohtaan sekä historiallisesti että nykypäivänä. Kristinuskon ohella myös muita uskontoperinteitä käsittelevät esitelmät ovat tervetulleita. Työskentelyn painotus on sukupuolta ja seksuaalisuutta koskevissa teologisissa ja filosofisissa kysymyksissä. Ne voivat käsitellä opillisia teemoja, etiikkaa, uskonnonfilosofiaa ja spesifisti myös feministiteologiaa. Konkreettisia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi jumalakuva, ihmiskäsitys, synti, pelastus ja vapautus sekä ruumiillisuus erityisesti seksuaalisena ja sukupuolittuneena.

Painotamme sekä kriittistä että konstruktiivista otetta. Millaista sukupuolen ja seksuaalisuuden teologia on ollut eri konteksteissa, miten se on muuttunut, mitä se on tällä hetkellä? Esitelmien ei tarvitse rajoittua feministiteologiseen ajatteluun. Toivotamme kuitenkin tervetulleiksi esitykset, joissa em. teemoja nivotaan myös feministiteologiaan.

Työryhmän vetäjä:

Elina Vuola, Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, elina.vuola@helsinki.fi

Kieli: suomi

 

24 Religion, Gender, and Sexuality in the History of Christianity
We welcome papers from all fields under the thematics of religion, gender, and sexuality. Papers can deal the themes from various points of views. The time frame is from the beginning of the Christianity to present day. We are interested to learn more about what does the religion do to human beings (paraphrazing Elisabeth Schüssler Fiorenza) and what kind of consequences there are for Christian anthropologies. In addition, we would encourage to ponder on what kind of ethical implications there are.

Session leaders:

Päivi Salmesvuori, Åbo Akademi University, paivi.salmesvuori@abo.fi

Heidi Jokinen, Åbo Akademi University, heidi.jokinen@abo.fi

Eetu Kejonen, Åbo Akademi University, eetu.kejonen@abo.fi

Kielet/språk/languages: suomi, svenska, English.

 

25 Reconciliation – milestones and continuities in the life of broken relationships

Reconciliation is used in connection with different sorts of conflicts between people and nations, in schools, churches, workplaces and by international organizations. The notion is not without a religious meaning. The Bible tells the story of complex, conflict-ridden and still fundamentally transformed and reconciled relationships.  Reconciliation can be viewed as transformation, a milestone, and still a continuous process of containing and dealing with the consequences of past conflicts and violations. Thus, adequate approaches to reconciliation are challenged to do justice to both the possibilities of transformation and the complexities of the past.

While an ancient topic, current developments in Europe and globally, on interpersonal as well as political levels, give new urgency to the concept of reconciliation.  The session asks for theological, philosophical and religious perspectives on opportunities and obstacles of reconciliation.

We welcome nuanced contributions approaching the notion of reconciliation from a variety of perspectives, pertaining to different types of conflicts and broken relationships as the different perspectives contribute to a deeper understanding of the notion of reconciliation.

Session leaders:

Heidi Jokinen, Åbo Akademi University, heidi.jokinen@abo.fi

Mikael Nilsson, Åbo Akademi University, mikael.o.nilsson@abo.fi

Language: English

 

26 Antisemitismi tänään

Antisemitismi ymmärretään usein uskonnollisena tai biologisena ilmiönä, joka syntyi kristinuskon piirissä mutta sai myöhemmin maallisia piirteitä ja muuntui rotuajattelun myötä väitteeksi juutalaisten rodullisesta kelvottomuudesta. Rotuantisemitismi huipentui toisen maailmansodan holokaustissa. Antisemitisminä on tulkittu myös väitteitä juutalaisten poliittisista ja taloudellisista ylivaltapyrkimyksistä sekä kulttuuria ja moraalia rapauttavasta vaikutuksesta. Antisemitismi on maantieteelliset, kulttuuriset ja kielelliset rajat ylittävää, mutta se saa eri alueilla ja eri aikoina erilaisia muotoja. Riippumatta siitä, millä tavoin antisemitismi tarkalleen määritellään, on selvää, että sitä ilmenee myös nykypäivänä erilaisissa muodoissa.

Tässä Teologisen Aikakauskirjan järjestämässä paneelissa kysytään, mitä antisemitismi on tänään Suomessa ja muualla maailmassa. Työryhmä ottaa vastaan esitelmäehdotuksia, joiden toivotaan keskittyvän antisemitismin tarkasteluun nykypäivänä ja nykypäivän näkökulmista. Työryhmän kieli on suomi, mutta esitelmän voi halutessaan pitää myös ruotsiksi tai englanniksi.

Työryhmän vetäjät:

Outi Lehtipuu, Helsingin yliopisto, Teologinen Julkaisuseura, outi.lehtipuu@helsinki.fi

Mikko Ketola, Helsingin Yliopisto, mikko.ketola@helsinki.fi

Teuvo Laitila, University of Eastern Finland, teuvo.laitila@uef.fi

 

27 Uskonnollisen luottamuksen ja epäilyn edellytykset monialaisena kysymyksenä

Keskustelussa uskonnollisen uskon rationaalisuuden ehdoista on Descartesista lähtien ollut tapana keskittyä yksilön näkökulmaan. On kuitenkin selvää, että valtaosa uskonnollisista uskomuksista, kuten muistakin ajatuksistamme, on peräisin siitä mitä muut ihmiset meille kertovat. Uskomustemme sosiaalisuus ei ole välttämättä haitta, vaan etu: toimimalla yhdessä voimme saavuttaa paljon suuremman määrän tietoa ja arvioida uskomustemme oikeellisuutta paremmin kuin jos luottaisimme vain itseemme. Samalla riippuvuutemme toisista aiheuttaa myös haasteita, esimerkiksi luottamuksen ja auktoriteetin väärinkäytön mahdollisuudet.

Luottamuksella on merkitystä myös uskontoa laajemmin ja teema on noussut tutkimuskohteena monilla aloilla erityisesti koronapandemian myötä. Tämän työpajan tarkoituksena on tarttua tieteidenvälisen, luottamusta ja tiedollisia auktoriteetteja koskevan keskustelun tarjoamaan mahdollisuuteen ja tarkastella uudelleen uskonnollisiin perinteisiin liittyviä näkemyksiä auktoriteetista ja toisten todistuksesta.

Työpajaan tulevissa esitelmissä voi esimerkiksi:
(1) Analysoida jotain historiallista tai nykyistä teologista näkemystä auktoriteetin tiedollisesta merkityksestä ja/tai
(2) Suhteuttaa perinteiset uskonnolliset näkemykset johonkin toiseen tieteenalaan, esimerkiksi filosofiseen sosiaaliseen epistemologiaan, tiedonsosiologiaan, luottamuksen ehtojen psykologiseen tutkimukseen tai vaikkapa evoluutiobiologian näkemyksiin ihmisestä sosiaalisena toimijana.

Työryhmän vetäjä:

Rope Kojonen, Helsingin yliopisto, STKS, rope.kojonen@helsinki.fi

Kielet/språk/languages: suomi, svenska, English.

 

28 Uskonto mielessä: Psykologisia näkökulmia uskonnollisuuteen ja henkisyyteen

Uskonnon piirissä esiintyy lukuisia psykologisesti kiinnostavia ilmiöitä. Uskonto voi motivoida niin äärimmäistä sankaruutta kuin käsittämätöntä pahaa. Uskonto voi pitää koossa kansakuntia ja perheitä – tai hajottaa niitä. Uskonnosta haetaan vastauksia perimmäiseen huoleen, kuten kysymyksiin elämän merkityksestä ja moraalista. Lisäksi elämän tarkoitusta, kuolemanjälkeisyyttä tai hyvää ja pahaa koskevat ”suuret kysymykset” pohdituttavat ihmisiä uskontojen ulkopuolella. Moni ei-uskonnolliseksi tunnustautuva kokee olevansa ”henkinen”. Ateismin ja uskonnottomuuden psykologinen tutkimus auttaa ymmärtämään yhteiskunnallisen sekularisaation syitä mutta myös monia uskonnollisia ilmiöitä.

Tässä sessiossa tarkastelemme uskonnollisia, henkisiä ja/tai uskonnottomia ilmiöitä psykologisesta näkökulmasta. Uskonnon psykologinen tutkimus Suomessa on ollut vireää, mutta melko eriytynyttä: eri alojen tutkijat eivät välttämättä ole olleet tietoisia toistensa työstä. Uskontotieteen ja psykologian lisäksi psykologisia näkökulmia on sovellettu uskonnontutkimukseen muun muassa sosiaalipsykologiassa, käytännöllisessä teologiassa, eksegetiikassa ja arkeologiassa. Toivommekin esitelmiä eri taustaisilta tutkijoilta. Näin sessio voi tuoda yhteen eri tieteenaloilla tehtyä tutkimusta. Esitelmät voivat soveltaa tai pohtia erilaisia psykologisia tai psykologiaan kytkeytyviä lähestymistapoja kuten: kognitiivinen psykologia, sosiaalipsykologia, kulttuuripsykologia, psykodynaamiset teoriat, narratiivinen psykologia ja kognitiivinen uskontotiede. Lisäksi eri näkökulmien lähtökohtia ja suhdetta uskonnontutkimukseen pohtivat esitelmäehdotukset ovat lämpimästi tervetulleita.

Työryhmän vetäjät:

Roosa Haimila, Helsingin yliopisto, roosa.haimila@helsinki.fi

Teemu Pauha, Helsingin yliopisto

Kieli: suomi

 

29 Discursive study of religion

The introduction of discourse theoretical- and analytical perspectives in the study of religion is fairly recent. While such perspectives have long been implicit throughout much scholarship in the “critical religion” approach, the past couple of decades have also seen the gradual emergence of a more cohesive “discursive study of religion” that expressly approaches the category of religion and its study through the prism of discourse and language. This session welcomes presentations on any types of applications of discourse theory and analysis in the study of religion. Examples of topics include, but are not limited to: discourse theory in the study of religion; discourse analysis as a method in the study of religion; the discourse of religious communities; and public and media discourse on “religion.” The session invites presentations in the English, Finnish, and Swedish languages.

Session leader:

Marcus Moberg, Åbo Akademi University, SUS, marcus.moberg@abo.fi

Kielet/språk/languages: suomi, svenska, English.

 

30 Kuolemankulttuurin perinteitä ja muutoksia: Elämän rajallisuuden hahmottaminen nykykulttuurissa

Työryhmän tavoite on keskustella laajasti erilaisista kuolemaan liittyvistä kulttuurisista ilmiöistä. Miten kuoleman käsittely ja ymmärtäminen on muuttunut ajan saatossa? Kuinka esimerkiksi digitalisaatio, sekularisaatio tai maailmanlaajuiset kriisit vaikuttavat elämän lopun hahmottamiseen? Tarjoavatko yhteiskunnalliset liikkeet, kuten saattohoitoliike tai kuolemapositiivisuus, toimivia työkaluja kuoleman kulttuuriseen käsittelemiseen ja ”hyvän kuoleman” mahdollistamiseen? Kuinka monipuolisesti ymmärrämme ”hyvän kuoleman” käsitteen?

Keskustelut elämän rajallisuudesta voivat auttaa jäsentämään sitä, millaisia toiveita, pelkoja, tarpeita tai ajatuksia liitämme kuolemaan. Työryhmässä haluamme myös pohtia, voiko tutkimus aidosti antaa valmiuksia surun ja kuoleman kohtaamiseen. Toivomme mukaan erilaisia esityksiä, jotta voimme yhdessä käsitellä aihetta useista näkökulmista. Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleiksi osallistumaan työryhmäsessioon!

Työryhmämme on yhdistelmä avointa ja suljettua. Butters pitää esitelmän: ”Kuolema antroposeenin ajassa: ihmisen ja ympäristön rajoilla”

Työryhmän vetäjät:

Enni Salo, Turun Yliopisto, enni.a.salo@utu.fi

Maija Butters, Helsingin yliopisto, maija.butters@helsinki.fi

Elsa Salonen, elsa.salonen@helsinki.fi

Kielet/languages: suomi, English

 

31 Religion, Memory and Social Transition in Africa

Religion constitutes an inextricable part of African society which has led credence to the famous assertion by African theologian, John S Mbiti (1969, p.1) that Africans are “notoriously religious.” This is evidenced by the shifting Christian demographics making the continent one of the centers of global Christianity. Because of the centrality of religion in the African consciousness and political imagination, social developments, traditions, and transitions have always assumed a religious character. This session therefore is to problematize this intricate relationship between religion, memory, and social transition in contemporary African societies by drawing from material and spiritual resources including beliefs, values, ideas, and practices. The session thus further aims to untangle the muted traditions and transitions by appreciating the milestones and continuities in African Christianity.  We
welcome contributions focusing on a variety of dynamics including religion and politics, spirituality, and democratic renewal, religion and transitional justice, peacebuilding and reconciliation, interreligious and intercultural dialogue, reparations, memory, and social change among other relevant topics.

Some of the papers:
– Stephen Kapinde, Contested Pulpits? Shifting Trajectories of Pentecostal Spiritualities and Democratic Renewal in Post-Conflict, Kenya
– Anna Kühleis, Postcolonial Memories and Theologies? Case Study of the Lutheran Churches in Namibia and Germany (Working Title)

Session leader: Stephen Kapinde, Pwani University and Polin Institute, African Association for Study of Religious Studies, s.kapinde@pu.ac.ke

Language: English

 

32 Naurat tai itket ja naurat – huumori ja uskonto epäjatkuvuuksien ja kriisien maailmassa / You’ll laugh – or you’ll cry and laugh. Humour and religion in the world of crises and discontinuities 

Vaikka uskontoa ja huumoria tai leikillisyyttä pidetään usein toisilleen vieraina ilmiöinä, niillä on monen tasoisia yhtäläisyyksiä ja yhteyksiä. Ristiriitaisuus ja yllättävien ilmiöiden rinnastaminen ovat tavallisia tapoja luoda komiikkaa. Toisaalta monissa uskonnollisissa kertomuksissa paradokseilla ja intuitionvastaisilla tapahtumilla on keskeinen rooli. Uskonnolliset rituaalit voivat myös herättää voimakkaitakin tunteenilmaisuja, itkua ja naurua.

Huumori on tärkeä osa ihmisyhteisön toimintaa niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Niin itkun kuin naurunkin funktiona voidaan nähdä sisäisen jännitteen purkaminen. Kriisit ja vaikeudet synnyttävät usein huumoria, jonka avulla niitä voidaan pyrkiä sietämään. Huumori voi olla poliittinen ase tai tapa rakentaa yhteisöä. Huumorin avulla voi kysyä, keskustella, opettaa ja hyökätä. Toisinaan huumoriin myös vedotaan silloin, kun omat tekemiset saavat kritiikkiä osakseen.

Paneeliin kutsumme esityksiä, joissa tarkastellaan uskonnon ja huumorin tai leikillisyyden ilmiöitä, niiden risteämiskohtia sekä päällekkäisyyksiä. Miten huumori ja leikillisyys voivat olla osa henkistä harjoitusta? Mitä merkityksiä niillä on uskonnollisissa perinteissä? Missä menee sopivan ja sopimattoman raja? Entä millaista huumoria uskonnosta tehdään? Charlie Hebdon sarjakuvatapaus on yksi esimerkki siitä, miten huumori liittyy laajempiin ilmaisunvapauden kysymyksiin. Huumori ei välttämättä ole harmitonta tai vailla syvempää merkitystä.

Yhtenä kulmana paneelissa on huumorin rooli kriisien ja uhkakuvien keskellä. Niin uskonto kuin huumori voivat tarjota työkaluja vaikeiden tilanteiden käsittelyyn. Onko näillä keinoilla mitään yhteistä keskenään?

Paneeliin voi lähettää suomen ja englannin kielisiä esitysehdotuksia.

 

Religion and humour are often regarded as strangers to one another. Still, there are many connections and even similarities between the two categories. Creating paradoxes and contrasting familiar phenomena in an unexpected way is a common technique to create comedy. Paradoxes and counterintuitive events are commonplace in many religious and spiritual narratives as well. Religious rituals can also provoke strong emotional expressions, crying and laughter.

Humour is an integral part of human communities, for better or worse. Both laughter and crying can be seen as a way of releasing tension. Challenging circumstances and crises are breeding grounds for humour that helps people to cope. Humour can be a political weapon; it can be a tool of exclusion or a means to build a community. Humour can ask, criticise, teach, discuss. At times humour is used as an excuse when one’s words or actions come under criticism.

For this panel we invite papers to examine broadly the connections and crossroads between religion or spirituality, and humour or playfulness. How can humour and play be a part of one’s spiritual practice? How do various religious traditions deal with them? Where is the line between their proper and improper use? What kind of humour is created from religious narratives or stereotypes, for example? The Charlie Hebdo case is one example of the fact that humour is connected to questions of freedom of expression. Humour may be light, but it may not be harmless or without any deeper meaning.

One important aspect we would like to consider is the horizon of uncertainties, discontinuities, and crises. Both humour and religion may offer something that helps people cope in turbulent situations.

Papers can be presented in Finnish or English.

Työryhmän vetäjät/ session leaders:

Essi Mäkelä, Helsingin yliopisto, SUS, essi.makela@helsinki.fi

Hanna Gebraad, Turun yliopisto

 

33 Uskonnot, katsomukset ja elämäntavat vastauksina ympäristön muutoksiin / Religioner, åskådningar och livsstilar som reaktioner på miljöförändringar / Religions, worldviews and lifestyles as reactions to environmental changes

Ympäristö on aina ollut jatkuvassa muutoksessa. Nämä muutokset ovat vaikuttaneet eri aikoina ihmisen uskonnollisiin, henkisiin ja maailmankuvallisiin perinteisiin, käsityksiin ja käytäntöihin ymmärtää omaa asemaansa ja toimintaansa suhteessa ympäristöönsä.

Tällä hetkellä elämme nopean ilmastonmuutoksen, kuudennen sukupuuttoaallon ja luonnon monimuotoisuuden dramaattisen köyhtymisen aikakautta. Viime vuosikymmenet ovat saaneet sekä sekulaarit että uskonnolliset yhteisöt kuin niiden tutkijat uudelleenarvioimaan suhdettaan ympäröivään todellisuuteen ja etsimään tapoja rakentaa kestävämpää elämäntapaa.

Työryhmään kutsumme esityksiä, joissa tarkastellaan uskontojen ja/tai katsomusten ja ympäristön tai siinä tapahtuneiden muutosten tai kriisien suhdetta eri näkökulmista ja eri aikoina. Esitykset voivat esitellä tapaustutkimuksia ja/tai käsitellä aiheeseen liittyvää, mahdollisesti monialaista tai monitieteellistä metodologiaa. Työryhmässä kysytään, miten uskontojen ja henkisyyden muodot voivat tukea, inspiroida, tai mahdollisesti estää kestävää kehitystä tukevia yhteiskunnallisia ratkaisuja.

Avoimen työryhmän järjestää tutkimusverkosto Religion, Ecology & Diversity (RED).

 

Miljön har alltid varit i förändring. Vid olika tidpunkter har dessa förändringar påverkat människors traditioner, uppfattningar och utövningar ur ett religiöst, andligt och åskådningsmässigt perspektiv för att förstå sin egen position och sina egna handlingar i förhållande till sin omgivning.

Vi lever för närvarande i en tid av snabb klimatförändring, den sjätte vågens utrotning och en dramatisk utarmning av biologisk mångfald. De senaste decennierna har fått både sekulära och religiösa samfund samt deras forskare att omvärdera sitt förhållande till den omgivande verkligheten och att leta efter alternativ att bygga ett mer hållbart sätt att leva.

Till sessionen bjuder vi in presentationer som granskar relationen mellan religioner och/eller åskådningar och miljön eller de förändringar eller kriser som äger rum i denna relation ur olika perspektiv och vid olika tidpunkter. Presentationerna kan fokusera på fallstudier och/eller behandla ämnesrelaterad, eventuellt tvärvetenskaplig eller multidisciplinär, metodik. I sessionen frågar vi oss om formerna för religion och andlighet stödjer, inspirerar eller till och med förhindrar samhällsmässiga lösningar gällande frågor om hållbar utveckling?

Den öppna sessionen ordnas av forskningsnätverket Religion, Ecology & Diversity (RED).

 

The environment has always been changing. At different times, these changes have influenced people’s religious, spiritual and worldview traditions, perceptions and practices for understanding their own position and actions in relation to their environment.

We are currently living in an era of rapid climate change, the sixth wave of extinction and a dramatic decline in biodiversity. Recent decades have led both secular and religious communities, as well as their researchers, to re-evaluate their relationship with the surrounding reality and to seek ways to build a more sustainable way of life.

We invite papers to the session that examine the relationship between religions and/or beliefs and the environment, or the changes or crises that have occurred in it, from different perspectives and at different times. Presentations may include case studies and/or a thematic, possibly multidisciplinary or interdisciplinary methodology. A question that is asked in the session is whether forms of religion and spirituality support, inspire or even prevent social solutions of sustainable development issues?

The open session is organized by the research network Religion, Ecology & Diversity (RED).

Työryhmän vetäjät/ Sessionsledare/ Session leaders:

Vilppu Huomo, Helsingin yliopisto, vilppu.huomo@helsinki.fi

Jaana Kouri, Turun yliopisto, jkouri@utu.fi

Laura Wickström, Åbo Akademi University, laura.wickstrom@abo.fi

Kielet/språk/languages: suomi, svenska, English.

 

34 Religious and ritual life in a (post)pandemic world

This session focuses on changes, challenges and continuities in religious and ritual life since the COVID19-pandemic. We are interested in how the lives of members of religious and spiritual communities have been changed in the wake of the profound social disruption caused by COVID-19. Focus is on religious change both inside and outside of religious mainstreams, for example in national churches, minority religions, or new spiritual movements. We welcome papers addressing short-, medium-, and long-term effects on communities and rituals, and how they have been remade in post-pandemic circumstances. Besides papers focusing on religious life today, we also welcome presentations looking back at religious and spiritual life during the early and most critical phases of the pandemic. Papers can include, but are not limited to, explorations covering change in views, experiences and practices of authority, community and membership, as well as ritual-place making, as a result of the COVID-19 pandemic. Papers can be presented in Finnish, Swedish, or English.

Session leader: Linda Annunen, Åbo Akademi University, SUS, linda.annunen@abo.fi

Kielet/språk/languages: suomi, svenska, English.

 

35 Eläinsuhteiden muutokset erilaisissa uskonnollisissa, henkisissä ja uskonnottomissa perinteissä / Transitions in human-animal relationships in different religious, spiritual, and non-religious traditions

Elämme monilajisessa maailmassa, ja työryhmässä lähestytään ihmisen tapoja elää suhteessa muihin eläimiin maailmankatsomukseen sisältyvänä kysymyksenä. Ihmis-eläinsuhteet ovat kuitenkin jatkuvassa muutoksessa ja se heijastuu myös erilaisiin traditioihin. Esimerkiksi eläintuotantoon ja muuhun eläinten hyödyntämiseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä käydään keskusteluja myös erilaisissa uskonnollisten tai henkisten perinteiden konteksteissa. Konkreettisia muutoksia voi näkyä esimerkiksi erilaisten perinteiden eläinkäsityksissä ja yksittäisissä rituaaleissa.

Tähän avoimeen sessioon toivotaan eri lähestymistavoista ammentavia ihmis-eläinsuhteita eri perinteiden konteksteissa käsitteleviä esitelmiä. Esitelmien aiheet voivat liittyä niin uskonnollisiin, henkisiin kuin uskonnottomiinkin katsomuksiin. Tervetulleita ovat myös yhteiskunnallisten tai kulttuuristen eläinsuhteisiin liittyvien ilmiöiden tarkastelu uskontotieteellisten käsitteiden (kuten pyhä, rituaali tai myytti) kautta.

Esimerkkejä aiheista (myös muut kuin mainitut aiheet ovat lämpimästi tervetulleita):

• eläimiä koskevien uskomusten tai käsitysten muutokset
• eläimet ja niiden roolin muutokset rituaaleissa
• muutokset eläineettisissä keskusteluissa
• muutokset eläinten syömisen tai muun hyödyntämisen etiikassa
• eläinsymboliikan muuttuvat tulkinnat
• erilaisille eläinsuhteille annetut muuttuvat merkitykset
• eläinten näkökulman huomioimisen muutokset

Esitelmiä voi ehdottaa suomeksi ja englanniksi.

 

We live in a multi-species world, and in this session, the ways humans live in relation to other animals is approached as a question deeply embedded in our worldviews. However, our relationship with other species is in constant flux and this is also reflected in different traditions. For example, ethical discussions about animal agriculture and other forms of animal exploitation take place within various religious, spiritual, and non-religious contexts. Concrete changes may manifest in different traditions’ conceptions of animals and in individual rituals.

This is an open session that welcomes presentations with diverse approaches addressing human-animal relations within different religions and worldviews. Also, topics that address societal or cultural animal related phenomena through the concepts often used in study of religion (such as sacred, myth or ritual) are welcome.

Examples of topics (and others not mentioned are also warmly welcomed):

• Changes of beliefs or conceptions of animals
• Animals and their changing role in rituals
• Changing ethical debates concerning animals
• Changing ethical questions regarding the consumption of animals
• Evolving interpretations of animal symbolism
• The changing dynamics in the construction of meaning in human-animal relationships
• The changing nature of how animals’ perspectives are considered

Presentations can be suggested in both Finnish and English.

Työryhmän vetäjä/ session leader:

Terhi Hannola, Helsingin yliopisto, SUS & Kriittisen eläintutkimuksen verkosto, terhi.hannola@helsinki.fi

Kielet/Languages: suomi, English

 

36 Stories of transitions and exclusionary traditions

This panel will discuss myths, key events or historical moments that come to define, justify and legitimize a tradition and its possible exclusionary effects for the Other.

In this context, “tradition” is understood in a broad sense, including religious or ritualistic traditions, and traditions or principles of interpretation in a legal context. Sometimes, such traditions are rooted in a moment of transition. Whether this moment is perceived as an event in history or takes the form of a myth, it may come to define traditions that compel e.g. (religious) communities or state institutions to act in a certain manner.

The panel pays special attention to questions relating to how – and whose – stories are told and moments of transition defined. Stories take on the status of myths when they become unquestioned and taken for granted. Still, stories might be created by and represent only certain actors, and the traditions justified by them might have exclusionary effects for different groups, such as religious or ethnic minorities, women, etc. In other words, it is important to ask what are the power relations at play when stories are told, and whose position of power is legitimized by them?

We welcome contributions such as case studies, but also methodological and theoretical perspectives on the topic. The contributions can be interdisciplinary, connecting religious studies with fields like law, gender studies, (post-) colonial studies, critical studies etc. The panel will be held in English.

Session leaders:

Karla Schröter, Åbo Akademi University, karla.schroter@abo.fi

Pamela Slotte, Åbo Akademi University/University of Helsinki

 

37 Muut esitelmät/Andra presentationer/Other papers

 

Slutna sessioner / Suljetut työryhmät / Closed sessions

 

Vähemmistöjen Raamattu: Marginalisoidut ryhmät pyhissä kirjoituksissa

Suomen eksegeettinen seura on julkaisemassa vuoden 2023 lopussa/2024 alussa työnimellä ”Vähemmistöt raamatuntutkimuksessa” kulkevan teoksen. Teoksen toimittavat väitöskirjatutkijat Moona Kinnunen ja Jarkko Vikman. Sessio perustuu kirjan artikkeleihin.

Sessiossa pyrimme valottamaan monipuolisesti vähemmistön käsitettä ja sen yhteyttä raamatuntutkimukseen. Session esitelmissä käsitellään vähemmistöjä metodologisena käsitteenä, annetaan esimerkkejä historiallisten vähemmistöjen vaikutuksesta pyhissä teksteissä ja avataan nykypäivän vähemmistöjen suhdetta pyhiin teksteihin. Vähemmistötutkimuksessa vallan tarkastelu on tärkeässä roolissa, joten suuntaamme katseen myös siihen, ketkä ovat käyttäneet valtaa raamatuntutkimuksen historiassa, ja keiden ääni on vaiennettu.

Ehdotamme suljettua paneelimuotoista sessiota, jossa jokaiselle esitelmöijällä on noin 15 minuuttia aikaa pitää alustus omasta aiheestaan. Tämän 45 minuutin osion jälkeen keskustelemme yhdessä session johtajan Moona Kinnusen johdolla ennalta sovituista kysymyksistä seuraavat 45 minuuttia. Lopussa avaamme keskustelun myös yleisölle 30 minuutin ajaksi. Esitelmien pitäjät vahvistetaan myöhemmin.

Työryhmän vetäjä:

Moona Kinnunen, Helsingin yliopisto, Suomen eksegeettinen seura, moona.kinnunen@helsinki.fi

Kieli: suomi

 

The Book of Isaiah in Judeo-Christian Borderlines

The Book of Isaiah became most cited and most actively interpreted book of the Old Testament in early Christianity. The Christian interpretation, which reads the Gospel foreshadowed in this prophetic book, did not however start from scratch, but is in many way dependent upon the early Jewish reception of the same book. This project focuses on the relationship between the early Christian interpretation of the Book of Isaiah and the reception history of the same in the early Judaism, an aspect which has received only little attention in earlier scholarship. Besides showing in which way the Jewish reception influenced the Christian one, and how these interpretive themes continued their way in the early Church, it leads also to a deepened understanding on the development of anti-Judaic theology in early Christianity and how signs of this new confrontation is visible in the Jewish exegesis of the rabbinic era.

List of presenters and their topics :

Stefan Green, Isa 65-66
Simon Johansson, Isa 11
Anni Maria Laato, Isaiah in Tertullian
Antti Laato, Isaiah in Early Christianity
Topias Tanskanen, Isaiah in Aphrahat

Session leaders:

Antti Laato, Professor Åbo Akademi University, antti.laato@abo.fi,

Sven-Olav Back

Pekka Lindqvist

Language: English

 

Diaconia on the verges – Nordic social practices and Christian reflection in a new political landscape

The political landscape has shifted in the Nordic countries and the EU. The influence from strict conservative and right-wing politics in several European countries has implications for concrete social work and diaconia in churches. The churches respond both in word and practice. At the same time, we see that often the responses tend to be reactive rather than proactive opening new perspectives for lived life in society and the world. A quest for a societal theology where the churches offer proposals grounded in faith practice and theology offer new ways of being church and society.

This is a proposal on a panel at the conference for a discussion on new challenges for churches relating to migration, diaconia and inter-religious encounters in the Nordic countries. Is there a need for new theology forming strategies and concrete actions? If so, what can be possible directions coming out of diaconal knowledge, experiences, and theology? This is a panel with invited guests and open for all interested in listening in. The guests will have 10 minutes for their input. Then a discussion will follow on explorative political theology for new practices in diaconia.

List of presenters and their topics :

Professor Henrietta Grönlund, Helsinki University
Docent Johanna Lundberg Gustafsson, Lund University
Doctoral student Linus Hermansson, Gothenburg university
Professor Trygve Wyller, Oslo University
All have an input on the theme above. Then discussion – led by Prof Cecilia Nahnfeldt.

Session leader: Cecilia Nahnfeldt, Åbo Akademi University, cecilia.nahnfeldt@abo.fi

Language: English

 

Vertausklinikka – uudet metodit kohtaavat tulkintaperinteen

Kristillinen teologia rakentuu osin Jeesuksen vertauksille. Mitä tapahtuu, kun uusi tieteellinen keskustelu haastaa vanhat tulkinnat? Nyt Jeesuksen vertaukset nähdään osana varhaisjuutalaista kertomuskulttuuria. Ne eivät opeta tai julista mitään vaan ovat ei-uskonnollisia keinoja vaikuttaa vastaanottajiin.

Modernin narratologian, argumentaatioanalyysin ja tunnevaikutukseen keskittyvän tutkimuksen valossa Jeesus ei etsi kadonnutta lammasta eikä Jumala odota kotiin palaavaa tuhlaajapoikaa. Mutta moni klassinen tulkinnan ongelma ratkeaa ja evankeliumikirjoittajan tavoite avautuu: miksi Jeesus piti talousmiehen petosta esimerkillisenä, vihasiko vastustajien kaupungin polttanut kuningas juutalaisia, kuka selviää viimeisellä tuomiolla?

Uudet menetelmät tuovat uusia tulkintoja ja haastavat vanhoja. Mitä tämä merkitsee perinteen ja teologian kannalta? Uhka vai mahdollisuus? Tulisiko etsiä historiallisen Jeesuksen, evankelistan kuvaaman Jeesuksen vai kirkollisen tradition Jeesuksen sanomaa? Tällä klinikalla voi lisätä omaa ymmärrystä Jeesuksen vertauksista ja tuulettaa vanhoja tulkintoja.

Vertausklinikka koostuu kahdesta osasta: Ensin tutkijat esittelevät lyhyesti vertaustutkimuksen uutta metodiikkaa. Toinen osa toteutetaan työpajatyöskentelynä, jossa muut lähi- ja etäosallistujat voivat tuoda evankeliumiteksteistä valitsemiaan haasteellisia vertauksia pika-analyysiin. Näin klassiset tulkinnat ja kysymykset kohtaavat käytännön tasolla tämän hetken tutkimuksen.

Hybriditoteutus. Suljetut esitelmät ja niiden lisäksi kommenttipuheenvuorot. Lisäksi klinikalla käsitellään yleisön (live ja etä) esiin nostamia vertauksia.

– Lauri Thurén, UEF, lauri.thuren@uef.fi, ”Vertaus ei julista vaan kutsuu tanssiin”

– Katri Antin, UEF, katri.antin@uef.fi, ”Salaisuuksia vai itsestäänselvyyksiä? Vastauksia Matteuksen evankeliumista”

– Niilo Lahti, UEF, niilo.lahti@uef.fi, ”Onko vertauksissa järkeä?”

– Antti Kyytsönen, UEF, antti.kyytsonen@uef.fi, ”Tunteisiin menevät vertaukset”

Kommenttipuheenvuoro: Vesa Ollilainen, ÅA

Työryhmän vetäjä: Lauri Thurén, University of Eastern Finland, Karjalan teologinen seura, lauri.thuren@uef.fi

Kieli: Suomi

 

Islamic history and theology

In this closed session, we discuss a variety of topics of Islamic history and theology in the pre-modern era. The presentations address key issues and debates in the Muslim thought, with particular emphasis on the changes and transitions of discourses, views, and dogmata in various centuries. The interplay between different religious traditions (in particular, Jewish, Christian, and Muslim) is also discussed.

Stepanova and Autere’s presentations discuss the changes in religious traditions and affiliations during vital historical ruptures (the Muslim conquests of the North Africa and European colonization of India, respectively). Rafael’s paper deals with the exegetical encounters between various religious groups in late antiquity and the Middle Ages. Lindstedt and Mattila’s presentations address interesting discussion and disputes in Muslim philosophy and theology (for the titles, see below). The language of the session is English, or a mixture of English and Finnish.

List of presenters and their topics:
– Ilkka Lindstedt, “What is the Quran? Muslim theologians’ Views?”
– Anastasia Stepanova, “Religious traditions and transformations among the Sanhaja tribal confederation in the medieval Maghreb”
– Janne Mattila, “Animals and reincarnation in Mu’tazilite theology”
– Anna-Liisa Rafael, “Arabic versions of the story of the mother and her seven sons”

– Mikko Autere: “Indian Sufism on the threshold of the colonial period”

Session leader/työryhmän vetäjä:

Ilkka Lindstedt, Islamilaisen teologian yolehtori, Helsingin yliopisto, ilkka.lindstedt@helsinki.fi

 

”Hätä ei lue lakia”: eettisiä, oikeudellisia ja poliittisia näkökulmia äärimmäisessä hädässä

Sanonnan ”hätä ei lue lakia” varhaishistoria juontaa juurensa jo antiikista. Keskeinen kysymys oli, miten tulisi toimia äärimmäisessä hädässä eli tilanteessa, joka uhkaa elämää ja olemassaoloa? Kristillinen käsitys velvoitti suojelemaan elämää, mutta entä jos se edellytti moraali- ja oikeusnormien rikkomista? Keskiajan kirkko-oikeudessa ja teologiassa kehitettiin äärimmäisen hädän prinsiippi, jonka mukaan yksilöllä oli henkensä pitimiksi velvollisuus, mutta myös subjektiivinen oikeus ottaa toisen omaa syyllistymättä varkauteen. Tällöin hätätila ymmärrettiin poikkeustilana, jossa luonnonoikeudellinen yhteisomistus syrjäytti yksityisoikeudellisen omistusoikeuden ja suojasi haavoittuvassa asemassa olevan elämää. Prinsiippi kirjattiin myös monien maiden maalliseen lakiin. Työryhmän esitelmissä tarkastellaan, miten äärimmäisen hädän prinsiippiä tulkittiin ja sovellettiin erilaisissa moraalisissa,
oikeudellisissa ja poliittisissa yhteyksissä antiikista uudelle ajalle.

Esitelmänpitäjät ja aiheet:

– Siiri Toiviainen Rø: Äärimmäinen hätä Rooman keisariajan kirjallisuudessa
– Ritva Palmén: Islaminuskoiset palkkasotilaat kristittyjä puolustamassa
– Katja Tikka: Äärimmäisen hädän ilmentymiä 1400-1600-luvun tuomiokirjoissa
– Virpi Mäkinen: Köyhän oikeus ruokaan: modernin toimeentulo-oikeuden juurilla
– Heikki Haara: Oikeus säilyä hengissä ja omistusoikeudet äärimmäisen hädän periaatteen näkökulmasta 1600-luvun luonnonoikeusajattelussa

Työryhmän vetäjä:

Virpi Mäkinen, vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, virpi.makinen@helsinki.fi

Kieli: suomi

 

Lived Religion in the Medieval North. Crossing Borders and Connecting Traditions

Lived religion – the focus on customs, habits and daily traditions within the field of religion – is a rapidly emerging as an analytical concept and field of research. It emphasizes lay agency in selecting and applying religious traditions – not dogma or official teaching. Within the field of medieval studies, concept of lived religion has not yet been fully advanced especially within the Nordic context. This session approaches medieval religiosity and particularly the religious practices and asks how general European/Christian cultural trends are reflected within the Nordic context? Can chronological or geographical points of transition be identified? The situation with source material is notoriously difficult especially concerning medieval Finland; this requires innovative approaches from a scholar. One of our aims is to discuss what kind of new viewpoints does “lived religion” as an analytical concept
offer to questions of religious agency and devotion in the daily life in the medieval North.

List of presenters and their topics :

– Sari Katajala-Peltomaa: Experiencing the sacred space and time in Vadstena sermons (15th century)
– Marika Räsänen: The uses of relics in Northern and Southern Europe
– Anna-Stina Hägglund: The veneration of saints seen through the lens of charter dates in late medieval Finland.
– Jyrki Nissi: Material and Embodied Aspects of the Good Death in Late Medieval Northern and Southern Europe

Moderator: Saku Pihko

Session leader: Sari Katajala-Peltomaa, Turun yliopisto/Kulttuurihistoria, sari.katajala-peltomaa@utu.fi

Language: English

 

Ortodoksinen ekoteologia

Ympäristökriisin aatteellisia juuria ja ratkaisumahdollisuuksia koskeva teologinen keskustelu on Suomessa käyty lähes yksinomaan läntisen kristillisyyden viitekehyksessä. Koska ortodoksinen teologia edustaa lähtökohdiltaan, fundamenteiltaan ja auktoriteeteiltaan jossain määrin toisentyyppistä paradigmaa, se voi tarjota uudenlaisia perspektiivejä vähintäänkin kysymyksenasettelun syventämiseen.

Ortodoksisen ekoteologian työryhmä tarkastelee ympäristökriisin aatteellisia ja teologisia taustaulottuvuuksia ja tulkintoja sekä mahdollisia ratkaisuyrityksiä ortodoksisen teologian ja uskonnonfilosofian viitekehyksessä. Erityishuomio kohdistuu kauneuden fundamentaaliseen merkitykseen teologiassa ja maailmankuvassa sekä tästä avautuva kauneuden suhde ekoteologiseen kysymyksenasetteluun ja ratkaisuyrityksiin. Ortodoksisen teologian klassisista patristisista auktoriteeteista tarkastellaan Maksimos Tunnustajan askeettisen teologian ja kosmologisen vision suhdetta aikamme ympäristökriisiin. Ortodoksinen eläinteologia taas on painvan sisältönsä lisäksi kiintoisa myös teologisen argumentoinnin kannalta: kuka päättää mitä ”ortodoksinen teologia” on?

Esitelmänpitäjät ja aiheet:

– Prof. FT Serafim Seppälä UEF: ”Maailman kauneus, estetiikan kriisit ja ympäristökriisi”
– TT Ari Koponen UEF: ”Ekohäpeä ja kauneus”
– TT Andreas Bergman HY: ”Askeettista ankeilua ja maailman välineellistämistä: kaksi maksimoslaista näkökulmaa maapallon pelastamiseen”
– YTT Talvikki Ahonen UEF/HY: ”Ortodoksinen eläinteologia: mikä on kysymys?”

Työryhmän vetäjä: Serafim Seppälä, University of Eastern Finland, serafim.seppala@uef.fi

Kieli: suomi

 

Teologian jälkiviisaat

Mitkä teologiaan ja uskonnontutkimukseen liittyvät aiheet ovat yhteiskunnassa pinnalla? Mikä on järkyttänyt tai yllättänyt, mikä on loistanut poissaolollaan? Teologinen Aikakauskirja kutsuu ”jälkiviisaita” tutkijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia keskustelemaan ajankohtaisista teologian ja uskonnontutkimuksen teemoista ja analysoimaan niitä koskevan tutkimuksen relevanssia tämän päivän Suomessa. Kutsutut keskustelijat ja käsiteltävät aiheet valitaan mahdollisimman ajankohtaisesti lähempänä konferenssin ajankohtaa.

Työryhmän vetäjät:

Outi Lehtipuu, Helsingin yliopisto, Teologinen Julkaisuseura, paatoimittaja@tatt.fi

Ritva Palmén, toimittaja@tatt.fi.

Kieli: suomi

 

Nicene Theology: Traditions and Continuities

This session explores Nicene theology regarding both historical problems and contemporary debates. The Council of Nicaea held in 325 was a starting point for ecumenical synods. Among various topics discussed in the council the most well-known is its stance against Arius and his supporters. Both Nicene creed and canons of the council have had an enormous impact on Christian tradition ever since. The Nicene faith is yet confessed in numerous churches around the world as the council’s 1700th anniversary will be celebrated in 2025. The anniversary will offer a great opportunity to reflect the traditions and continuities regarding Nicene theology.

List of presenters and their topics :

– Chair: Dr. Joona Salminen (UEF)
– Prof. Veli-Matti Kärkkäinen (Pasadena), Ancient Councils and Contemporary Global Theology
– Prof. Giulio Maspero (Rome), to be announced later
– MTh, MPh Tomi Ferm (Helsinki), Athanasius? De decretis
– Docent Maijastina Kahlos (Lisbon), Gothic Christianity
– MPh Jaro Karkinen (Helsinki), Papacy and Councils

Session leader:

Joona Salminen, University of Eastern Finland, Suomen patristinen seura, joona.salminen@uef.fi

Language: English

 

Philosophy of religion: Beyond tradition?

While the core of philosophy of religion as it is practised today in Western academia most certainly belongs to the tradition of European thinking, it is still a challenging to investigate the elements of this core, their embeddedness in pretheoretical and cultural assumptions as well as their application to the everchanging reality of religions. The participants of the session address the core questions of philosophy of religion proceeding from two interrelated yet still distinct theoretical perspectives. On one hand, in the search of the new insights they probe the expansion of philosophy of religion beyond its traditional limits, both conceptually (Gilbert on the Eastern philosophy) and methodologically (Tillander on literary critique). On the other hand, they reflect on the constituents of philosophical tradition itself, be it transcendentalism as way of thinking inherent to philosophy of religion (Pöykkö’s paper), naturalism which becomes increasingly influential with the rise of cognitive science of religion (Rakhmanin’s paper), or the project of metaphilosophy as the area where philosophy of religion might get the answers to some of its essential questions through a critical inquiry of its very nature. (Visala’s paper).

List of presenters and their topics :

1. Aleksei Rakhmanin, Naturalism without Metaphysics in Philosophy of Religion
   2. Panu-Matti Pöykkö, Varieties of Transcendental Philosophies in Philosophy of Religion
   3.Rasmus Tillander, Novel as a Medium for Philosophy of Religion: Messy Religiosity of Iris Murdoch’s The Bell
   4.Shad Gilbert, Irreconcilable Views on Aging and Death (a Case from Eastern Philosophies)
   5. Aku Visala, The (Meta)philosophy of Philosophy of Religion

Session leaders:

Panu-Matti Pöykkö, Faculty of Theology, University of Helsinki, panu-matti.poykko@helsinki.fi

Aleksei Rakhmanin, Faculty of Theology, University of Helsinki. aleksei.rakhmanin@helsinki.fi

Language: English

 

Berliinin muuttuva uskonnollinen maisema

Berliinin kaupungin historia on uskonnollisesti monivaiheinen ja -vivahteinen. Reformaatiossa luterilaiseksi muuttunut kaupunki kärsi pahoin kolmikymmenvuotisen sodan aikana ja menetti jopa puolet asukkaistaan. Toinen verentahrima jakso Berliinin historiassa on natsivallan aika, jonka myötä kaupungin ennen niin merkittävä juutalaisväestö hajaantui maanpakoon ympäri maailmaa tai sai surmansa keskitysleireissä. Natsivaltaa seurasi kylmän sodan aika ja Berliinin jako. Itä-Saksan sosialistihallinto pyrki tukahduttamaan uskonnonharjoitusta ajoittain ankarastikin. Luterilainen kirkko muistetaan usein voimana, joka vaikutti oleellisesti sosialistihallinnon hajoamiseen ja Saksojen yhdistymiseen, mutta Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin arkistot ovat osoittaneet kirkon myös tehneen yhteistyötä hallinnon kanssa.

Yhtenä Euroopan taloudellisista, poliittisista ja kulttuurisista keskuksista Berliini on vetänyt puoleensa ihmisiä eri puolilta maailmaa. Kaupunkilaisten joukossa onkin sekä maailman kaikkien suurten että lukuisten pienten uskontojen kannattajia. Kaupunkiin rakennettiin ensimmäinen moskeija jo 1920-luvulla ja nykyään moskeijoita on yli 80. Myös buddhalaisilla ja hinduilla on omat temppelinsä.

Uskonnollisesta monimuotoisuudesta huolimatta on hyvä huomata, että enemmistö kaupungin asukkaista ei tunnusta mitään uskontoa. Uskonnottomuus onkin olennainen osa etenkin nykypäivän Berliinin uskonnollista maisemaa.

Helsingin yliopiston teologian opiskelijoiden tiedekuntajärjestö TYT järjestää toukokuussa 2024 opintomatkan Berliiniin. Opintomatkan aikana teologian ylioppilaat tutustuvat Berliinin uskonnolliseen monimuotoisuuteen ja sen uskontohistorian eri vaiheisiin. Työryhmän esitelmät tarkastelevat eri näkökulmista Berliinin uskonnollista maisemaa ja sen muutoksia. Esitelmänpitäjät ovat TYT:n opintomatkalle osallistuneita teologian maisteriopiskelijoita. Esitelmöijien nimet ja tarkemmat aiheet selviävät myöhemmin.

Työryhmän vetäjät:

Outi Lehtipuu, Helsingin yliopisto, outi.lehtipuu@helsinki.fi

Teemu Pauha, Helsingin yliopisto, teemu.pauha@helsinki.fi

Kieli: Suomi